1. MitViDi-Kriteerikortit
    1. Perustaso
    2. Edistynyt taso
    3. Huipputaso

MitViDi-Kriteerikortit

Arviointikehikko muodostuu konkreettisesti joukosta kriteerikortteja, joiden sisältö on muodostettu hankkeen aikana. Yksittäisessä kortissa esitellään tietty ohjelmiston kestävyyteen liittyvä tekijä. Tästä tekijästä annetaan yleinen kuvaus, ehdotus kriteeristä, mahdollinen esimerkki ja muuta tietoa sen käytöstä ja merkittävyydestä. Kriteerikortteihin kerätty tieto on tarkasteltavissa tällä sivulla, jaoteltuna arviointikehikon eri tasoille. Työkalussa esitetään tiivistetty versio jokaisesta kriteerikortista.

Perustaso

Perustaso koostuu kokoelmasta kriteerejä, jotka voidaan rinnastaa ohjelmiston toiminnallisiin vaatimuksiin, eli ne kuvaavat, minkälaisia konkreettisia toimintoja järjestelmässä tulisi olla. Arviointikehikossa lähdetään siitä oletuksesta, että esitellyt toiminnot hyvin todennäköisesti pienentävät järjestelmän virrankulutusta sen käytön aikana ja aiheuttavat mahdollisesti välillisesti myös muita järjestelmän kestävyyden kannalta positiivisia vaikutuksia. Perustason kriteerit on valittu niin, että hankkijalta ei edellytetä aiempaa kokemusta ympäristökriteerien käytöstä eikä syvällistä tietämystä tietojärjestelmien teknisestä toiminnasta. Kriteerit voidaan esittää osana järjestelmävaatimuksia ja niiden toteutumisen seuranta on monissa tapauksissa suoraviivaista – toimintojen olemassaolo todetaan järjestelmän testauksen tai käytön yhteydessä.


Edistynyt taso

Edistyneen tason kriteerit voidaan jakaa kahteen osaan. Ensinnäkin kriteereissä tarkastellaan hankittavan ohjelmiston arkkitehtuuriin liittyviä vaatimuksia, jotka edistävät järjestelmän positiivisia ympäristövaikutuksia. Nämäkin vaatimukset voidaan esittää osana järjestelmävaatimuksia. Toisena kohtana edistyneen tason kriteereissä tarkastellaan järjestelmätoimittajan oman toiminnan ympäristöystävällisyyttä. Varsinaisen hiilijalanjäljen lisäksi kehittäjäorganisaation kestävän ohjelmistokehityksen osaaminen vaikuttaa siihen, kuinka hyvin ympäristökysymykset otetaan kehityksen aikana huomioon ja kuinka hyvin lopputuloksena syntyvä järjestelmä toteuttaa sovittuja ympäristökriteereitä.


Huipputaso

Huipputason kriteerit edellyttävät järjestelmän eri osien virrankulutuksen mittausta ja näin ollen vaativat hankinnan osapuolilta syvempää teknistä ymmärrystä järjestelmän toiminnasta. Huipputasolla ajatuksena on seurata järjestelmän komponenttien (edustajärjestelmä, verkkoliikenne, omassa konesalissa tai pilvessä pyörivä taustajärjestelmä) virrankulutusta aktiivisesti sekä kehitystyön että järjestelmän ylläpidon aikana ja pyrkiä optimoimaan järjestelmän toimintaa virrankulutuksen pienentämiseksi. Ideaalimaailmassa virrankulutukselle voitaisiin jo hankintavaiheessa määritellä raja-arvot erityyppisiä järjestelmiä varten. Koska tällä hetkellä tällaisia viitearvoja ei ole vielä olemassa, voidaan huipputason kriteerit ottaa huomioon kehitys– ja ylläpitotyötä koskevien toimintatapavaatimusten avulla. Konesalien toiminnan suhteen voidaan lisäksi nojautua EU-tason konesalistandardeihin ja niiden sertifiointeihin.